Articles

AOR Arkkitehdit rakentavat Tampereen tulevaa maamerkkiä – taidemuseon laajennus

AOR on arkkitehtitoimisto Helsingissä. Yksi kymmenestä työntekijöistä on Mikki Ristola, joka esitteli yrityksen toimintaa ja projekteja ArchiCAD 23-FIN -version julkistustilaisuudessa Helsingissä. Toimisto sai alkunsa kuten monet muut arkkitehtitoimistot: opiskeluaikaiset kaverit suunnittelivat kilpailuprojekteja yhdessä.

Vuonna 2015 he voittivat Jätkäsaaren peruskoulun suunnittelukilpailun, minkä varaan he pystyivät perustamaan toimiston, vuokraamaan toimitilat ja palkkaamaan ensimmäisen työntekijän. Heti alussa he päättivät käyttää ARCHICADiä työssään, koska osa heistä oli käyttänyt sitä jo aikaisemminkin.

Arkkitehti Mikki Ristola on yksi AORin osakkaista ja perustajista. Kuva: AOR Arkkitehdit

Jätkäsaaren koulu oli ensimmäinen iso projekti

Kuluneena syksynä, neljä vuotta Jätkäsaaren koulun suunnittelukilpailun voitosta, valmis rakennus otettiin käyttöön.

"Olemme nyt tehneet ensimmäisen ison rakennuksen valmiiksi ja alusta loppuun tietomallintamalla ARCHICADillä. Olemme oppineet projektista paljon, ja parhaillaan kehitämme opittujen asioiden perusteella tietomallintamisen laatujärjestelmää AORille", Mikki Ristola kuvailee.

Jätkäsaaren peruskoulu on yksi ensimmäisistä kouluista, jotka on suunniteltu vuonna 2016 voimaantulleen uuden opetussuunnitelman lähtökohdista. Uudenlaisessa oppimisympäristössä korostuu tilojen avoimuus, väljyys, joustavuus, viihtyisyys sekä eri oppiaineiden välinen yhteistyö.

Jätkäsaaren peruskoulu on 800 oppilaan ja 8 000 bruttoneliön kompakti kaupunkikoulu, joka pohjaltaan neliön muotoinen. Kaikki koulun tilat on järjestetty korkean keskusaulan ympärille. Luonnonvalossa kylpevä keskusaula toimii koulun sydämenä, mikä tekee rakennuksesta lapsille helposti hahmotettavan ja tukee koulun yhteisöllisyyttä. Kuva: Pyry Kantonen

"Koulussa ei ole käyttäviä, vaan kaikkiin tiloihin kuljetaan keskusaulan ja siitä rajattujen oppimisaulojen kautta, joita voidaan myös hyödyntää oppimistiloina", Mikki Ristola kertoo.

Puurakentaminen, julkiset tilat ja oppimisympäristöt mieluisia kohteita

Jätkäsaaren peruskoulun myötä AOR on suuntautunut julkisten tilojen ja oppimisympäristöjen rakentamiseen. Vuonna 2018 he voittivat Tuusulan lukion ja monitoimitalo Monion suunnittelusta järjestetyn yleisen arkkitehtuurikilpailun.

Tuusulan lukiossa ja Monitoimitalo Moniossa yhdistyvät kaksi AOR Arkkitehtien kiinnostuksen kohdetta: koulusuunnittelu ja puurakentaminen. Kuva: AOR Arkkitehdit

"Kilpailussa ehdotimme Moniota toteutettavaksi hirsirakennuksena, joka viittaa arkkitehtuurillaan ympäröivän Hyrylän varuskuntalalueen historialliseen rakentamiseen. Monion rakennus tulee yhdistämään Tuusulan lukion ja muiden toimijoiden tiloja yhdeksi monitoimitaloksi. Kaikki toimijat saavat jakamalla tiloja enemmän ja kokonaisuutena paremmat tilat, kuin jokaisella erikseen olisi mahdollista saavuttaa."

Tampereen taidemuseon laajennuksen voittajaehdotus

AOR Arkkitehtien ehdotus Tampereen taidemuseon laajennukseksi valikoitui voittajaksi 150 ehdotuksen joukosta vuonna 2017 järjestetyssä yleisessä arkkitehtuurikilpailussa. Tampereen taidemuseo on vuodesta 1930 lähtien toiminut Carl Ludvig Engelin vuonna 1838 alun perin viljamakasiiniksi suunnittelemassa punatiilirakennuksessa.

Museolaajennus on tarkoitus rahoittaa osin täydennysrakentamisella, kaavoituksella ja rakennusoikeuden myynnillä kaupungille. Haasteena aluesuunnitelmassa oli saavuttaa kaupunkikuvallisesti tasapainoinen kokonaisratkaisu, joka täyttää lisärakentamisen tavoitteet ja säilyttää samalla osan viheralueista.

"Yhtenä ansiona meidän kilpailuehdotuksessa rakennuslaajennuksen lisäksi mainittiin se, että olimme suunnitelleet täydennysrakentamista myös tähän museon ja Amurinpuiston kortteliin, minkä laajennuksen kompakti koko mahdollisti."

Historiallista ilmettä ja nykyaikaa

Museolaajennus on punatiilinen, mikä viittaa vanhan museon ja Tampereen vanhojen teollisuusrakennusten historiaan ja tiiliarkkitehtuuriin.

Rakennuksesta haluttiin tehdä veistosmainen kappale, joka muodostaa taidemuseolle voimakkaan maamerkin. Rakennuksen ensimmäisen ja kolmannen kerroksen julkisivut ovat täysin lasiseinäiset, mikä tekee museosta osan kaupunkia ja kaupungista osan museota.

Museon lähialueen puistomaisen luonteen säilyttämiseksi museolaajennus suunniteltiin jalanjäljeltään mahdollisimman kompaktiksi tornimaiseksi massaratkaisuksi. Kuva: AOR Arkkitehdit

"Rakennuksen massoittelu viittaa suoraan Engelin suunnittelemaan vanhaan museorakennukseen kattomuodollaan, minkä lisäksi se on jalanjäljeltään aika tarkkaan samankokoinen kuin vanha museorakennus. Myös uudisosan yläosa toistaa vanhan museon rakennusmassan lähes yksi yhteen. Kilpailuehdotusta tehdessä mietimme, miten paljon vanhaan museorakennukseen kannattaa viitata, sillä näin suorat arkkitehtoniset viittaukset ovat aika vaikea laji. Uskon kuitenkin, että lopulta löydettiin sopiva tasapaino uudisrakennuksen tietyllä abstraktiudella ja sillä, että tämän uudisrakennuksen geometria ja volyymi muodostavat itsessään kiinnostavan rakennuskappaleen."

Laajennus rakentuu betonisen keskuskuilun ympärille

Museolaajennuksen maanpäällinen osa seisoo kokonaisuudessaan porras- ja hissiyhteydet sisältävän betonikuilun varassa. Kauttaaltaan lasiseinäisessä maantasokerroksessa sijaitsevat museon aula, myymälä, lipunmyynti ja kahvila. Kahvilan terassi avautuu länteen, Amurinpuiston puolelle.

"Laajennuksen näyttelykierto toimii niin, että kun lipunmyynnistä on siirrytty kellarikerrokseen naulakoille, niin kantavan osan hisseillä siirrytään ylimpään näyttelykerrokseen. Sieltä lähdetään laskeutumaan kerroksia alaspäin yleisöportaina toimivien poistumisportaiden kautta. Lopuksi palataan kellarikerrokseen, josta voi vielä maanalaisen yhteyden kautta halutessaan kiertää museon vanhan osan näyttelyt."

Vanhan museon kellaritiloihin on maanalainen yhteys, sekä huollon että yleisön näyttelykierron osalta uudisrakennuksen kellarikerroksesta. Uuden ja vanhan osan välille sijoittuu monitoimisali tai auditorio, jonka lämpiönä toimivat korkeat ravintolatilat. Kuva: AOR Arkkitehdit

Kellarissa sijaitseva kahden kerroksen korkuinen ravintolatila saa luonnonvaloa maantasokerroksen ison lasiseinän kautta. Toiseen kerrokseen on keskitetty kaikki museon ja henkilökunnan työskentely- ja sosiaalitilat. Kolmas kerros on yhtä avointa näyttelytilaa, joka avautuu lasiseinillä kaupunkiympäristöön kaikilta sivuiltaan. Keskikuilun seinien lisäksi kerrokseen voidaan tarpeen mukaan rakentaa tilapäisiä näyttelyseiniä. Täysin lasiseinäinen tila on myös pimennettävissä tarpeen mukaan.

Laajennuksen kolmas kerros on yhtä avointa näyttelytilaa, joka avautuu lasiseinillä kaupunkiympäristöön kaikilta sivuiltaan. Kuva: AOR Arkkitehdit

"Museo on kilpailusta lähtien halunnut pitää kiinni kolmannen kerrokset täysin avoimesta taidetasanteesta, koska se lisää vuorovaikutusta ympäröivän kaupungin kanssa ja mahdollistaa myös muista näyttelytiloista poikkeavien näyttelyjen pitämisen, ja niiden lisäksi tätä tilaa voidaan hyödyntää myös muiden tapahtumien järjestämiseen."

Vastakohtana avoimelle kolmannelle kerrokselle on neljäs kerros, jossa keskuskuilua kiertää yhdeksän pienempää läpikuljettavaa galleriatilaa. Näin rakennukseen saadaan monta perinteisempää, pienempää näyttelytilaa, joiden valaistusta voi hallita mahdollisimman tarkkaan. Tämän tilan väliseinillä on myös rakenteellinen tehtävä, koska ne toimivat ulokkeina keskikuilusta, mikä mahdollistaa täysin avoimen alemman kolmannen kerroksen rakentamisen ilman mitään muita kantavia rakenteita.

Pienoismalli Tampereen taidemuson laajennuksesta. Fyysiset pienoismallit ovat loistava työkalu työn suunnittelussa, ja niitä voidaan käyttää myös suunnitelman esittelyssä livenä tai pienoismallivalokuvina. Iso pienoismalli toimii myös loistavana viestintävälineenä käyttäjän suuntaan. Kuva: Aleksi Poutanen

Ylin viides kerros on kolmannen kerroksen tapaan isompi yhtenäinen näyttelytila, joka nousee muita näyttelytiloja korkeampana vesikattoon asti. Keskikuilu ei nouse ylimmässä kerroksessa ylös asti, vaan näyttelytila saa ylävaloa keskellä olevasta kattoikkunasta. Kattoikkunan alle ja keskikuilun päälle jää vielä pieni ylävalossa kylpevä näyttelyparvi, jonne keskikuilun portaat ja toinen hissi nousevat.

Tampereen taidemuseon laajennuksen keskikuilu ei nouse ylimmässä kerroksessa ylös asti, vaan näyttelytila saa ylävaloa keskellä olevasta kattoikkunasta. Kuva: AOR Arkkitehdit

Tällä hetkellä rakennuksen jatkosuunnittelu ja Pyynikintorin lähialueen kaavaprosessi ovat käynnissä. Museon tontti tullaan kaavoittamaan samalla muun alueen kanssa, mikä hidastaa vähän museohankkeen etenemistä. Museolaajennuksen on määrä valmistua vuonna 2026.

Author image

About Eeva Vierros

Eeva Vierros is a Digital Marketing Designer at M.A.D. She has a background in Communications and Photography and a Master of Arts degree in Photography from the Aalto University of Industrial Arts. She has an eye for fine photos and pictures and she can easily find new perspectives on things. She is enthusiastic about photography, photojournalism, art, news and technology.
  • Finland