Articles

Suomalainen arkkitehti Itävallassa

Itävaltalaisessa arkkitehtitoimistossa Franz&Suessa työskentelee arkkitehteja 10 eri kansalaisuudesta. Yksi heistä on Joensuusta kotoisin oleva Suvi Repo. Keskustelin hänen kanssaan muun muassa arkkitehdin työstä ja hänen projekteistaan. Tänä vuonna hän on ollut mukana myös suomalaisessa arkkitehtuurikilpailussa, jossa suunniteltiin Suomen Kansallismuseon laajennusta.

Nuori arkkitehti Suvi Repo tuli Itävaltaan sattumalta noin viisi vuotta sitten. 30-vuotias Suvi on alun perin Joensuusta kotoisin. Hän opiskeli arkkitehdiksi pääasiassa Tampereella, mutta osan opiskeluistaan hän suoritti Australiassa ja Portugalissa. Valmistumisensa jälkeen hän muutti pian Itävaltaan poikaystävänsä ja hänen sieltä saaman työpaikan perässä.

"Päädyin Itävaltaan oikeastaan vahingossa, mutta tämä oli sellainen hyvä sattuma, että ollaan kyllä tykätty olla täällä ja tämä toimisto, missä olen, on tosi kiva. Nyt olemme täällä jäädäksemme."

Aluksi Suvi työskenteli puoli vuotta arkkitehtiharjoittelijana ennen kuin hän aloitti kisatiimin projektipäällikkönä noin kolme vuotta sitten. Alussa Suvi ei vielä juurikaan osannut saksaa, mutta kielitaito on kehittynyt työnteon ohella hyvin nopeasti.

Arkkitehti Suvi Repo, Kuva: Louai Abdul Fattah

"Vasta tässä toimistossa aloin opiskella saksaa. Täällä työkieli on saksa, ja koska en ennen osannut sitä ollenkaan, se oli sellainen kielikylpy ja nyt sitten kaikki on saksaksi. Jotenkuten se menee", Suvi kertoo hymyillen.

Mukavan tiimin ansiosta välillä ilmestyvät kielitaidosta riippuvat vaikeudet eivät vaikuta tiimin työntekoon. Kisatiimissä on neljä vakituista työntekijää sekä muutama harjoittelija. Tiimi työstää samanaikaisesti yleensä noin 4–6 projektia. Työnteko tiimissä on hyvin itsenäistä, mutta he keskustelevat ja ideoivat kuitenkin paljon yhdessä, sekä kysyvät yrityksen viiden partnerinkin mielipiteitä. He miettivät yhdessä mihin suuntaan he menevät, ja kokeilevat eri vaihtoehtoja.

Arkkitehti voi eläytyä eri rooleihin

Suvi työskentelee tiiminsä kanssa hyvin erilaisten projektien parissa. He suunnittelevat koulurakennuksia lastentarhoista yliopistoihin. Suvi kertoo kuitenkin tehneensä myös erikoisempia projekteja, kuten vankilan. Hän pitää hyvin paljon työstään kisatiimissä ja kisoihin osallistumisesta, koska hän voi eläytyä eri projektien aikana aina eri rooleihin.

"Mietin, että jos olisinkin se henkilö, niin millaisessa ympäristössä haluaisin elää", Suvi kertoo ideoidensa syntymisen taustasta.

Suvin mielestä parasta arkkitehdin työssä on rooleihin eläytymisen lisäksi se, että arkkitehtuurilla voi vaikuttaa ihmisen käytökseen hyvin paljon. Esimerkkinä hän mainitsi yliopiston suunnittelun, sillä sen tilojen suunnittelussa voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon tiloissa tapahtuu vuorovaikutusta ja kuinka paljon ihmiset ovat keskenään. Siten hän voi vaikuttaa arkkitehtuurin kautta sosiaaliseen käyttäytymiseen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Kisatiimin projektit vaihtuvat hyvin nopeasti noin parin kuukauden välein. Sen ansiosta työtuloksen näkee melkein suoraan - ja kun he voittavat arkkitehtuurikilpailuja, he voivat nähdä miten projektit heräävät henkiin.

Franz&Sue

Arkkitehtitoimisto Franz&Sue syntyi toukokuussa 2017 kahden arkkitehtitoimiston fuusiosta.

"Se oli mielenkiintoista, koska silloin kun aloitin vuonna 2016, niin oli pelkästään Franz, ja sitten se fuusioitui Suen toimiston kanssa. Kaikki lähti siitä, että täällä Wienissä oli kuuluisa Fight Club, missä nuoret arkkitehtitoimistot kerran kuussa tapasivat toisiaan ja puhuivat projekteistaan. Ryhmä ajatteli, että he ovat vahvempia, kun he toimivat yhdessä ja vaihtavat mielipiteitä ja näkemyksiä. Sitä kautta Franz ja Sue löysivät toisensa, ja sitten pari vuotta sitten meillä oli häät, eli Franz ja Sue menivät naimisiin", kertoo Suvi nauraen.

Arkkitehtitoimiston viisi partneria tutustuivat toisiinsa arkkitehtiopiskeluidensa aikana. He perustivat ensin kaksi erillistä arkkitehtitoimistoa Wieniin, mutta huomasivat jossain vaiheessa, että heillä on samanlainen arkkitehtoninen lähestymistapa. Yrityskulttuuri ja sitoutuminen rakentamiskulttuuriin ovat myös vastavanlaisia molemmissa yrityksissä. Toukokuussa 2017 he yhdistyivät ja näin syntyi Franz und Sue ZT GmbH eli Franz&Sue.

Franz&Suen tiimi kokoontuu joka maanantain keskustelemään ajankohtaisista projekteista ja kehityksistä. Kuva: Louai Abdul Fattah

"Aluksi meillä Franzilla oli ehkä joku reilu 10 työntekijää ja sitten kun me yhdistettiin, niin meitä oli jo 25–30. Nyt me ollaan kasvatettu niin paljon, että meitä on jo 50", Suvi selittää.

Yhdistymisen jälkeen Franz&Sue on kasvanut menestyksekkääksi arkkitehtuuriyritykseksi, joka voitti parhaiden arkkitehtien palkinnon (”best architects”) sekä vuonna 2015 että 2019. Viime vuosien aikana toimisto voitti noin 40 arkkitehtikilpailua oppimis-, asumisja julkisrakentamisessa. Menestyksen takana on innokas joukko, jolle tiimityö ja tasavertaisuus ovat hyvin tärkeitä. Jokaisen ideat huomioidaan, ja niistä parhaat viedään tiimissä eteenpäin.

"Minun mielestä täällä on tosi kiva se, että kaikki ovat hyvin tasavertaisia", Suvi tiivistää tunnelman toimistossa.

Tiimin yhteistyötä tukee myös yrityksen juuri rakentama uusi ”Stadtelefant”-niminen toimistotalo, jonka alakerrassa he syövät yhdessä päivittäin. Samassa talossa on muitakin pienempiä toimistoja, sekä Itävallan ArchiCAD-edustaja A-Null. Saman katon alla toimimisesta syntyy synergiaetuja kaikille toimijoille.

Franz&Suen suunnittelema Stadtelefant-toimistorakennus. Rakennuksessa toimii heidän lisäksi muitakin toimistoja. Kuva: Andreas Buchberger

Rakennuksia ihmisille

Franz&Sue toimii pääasiassa Itävallassa, mutta he ovat tehneet muutaman kisan myös Saksaan. Toimisto suunnittelee varsinkin kouluja ja asuinrakennuksia. Kysyessäni, miten yritys erottuu muista arkkitehtitoimistoista, Suvi näki, että varsinkin tiiminä työskenteleminen, kaikkien ideoiden ja mielipiteiden kuuleminen riippumatta siitä keneltä idea tulee sekä parhaan idean vieminen eteenpäin, erottaa heidät muista yrityksistä. Sen lisäksi he suunnitelevat aitoja tiloja aidoille kohtaamisille sekä rakennuksia, jotka ovat käyttäjäystävällisiä ja kestäviä.

"Täällä on aika hyvä meininki ja se näkyy myös suunnittelemissamme rakennuksissa, koska mitä monimutkaisempi tehtävä on, sitä yksinkertaisempia ratkaisuja me yritämme tehdä".

Arkkitehdit työskentelevät sekä itsenäisesti että tiiminä. Kuva: Louai Abdul Fattah

Hyvä ilmapiiri näkyy myös yrityksen verkkosivuilla ja heidän valmistamissa käyntikorteissa. Niissä olevissa lauseissa korostuu muun muassa Franz&Suen tiimin hyviä ominaisuuksia ja se, että he haluavat olla mahdollisimman lähellä asiakasta. Näin myös lauseessa ”Franz&Sue hören gut zu” eli ”Franz&Sue kuuntelevat tarkasti”. Suvin mukaan tämä korostaa, että he kuuntelevat tarkasti asiakkaidensa tarpeita ja toiveita, ja rakentavat ihmisille. Asiakaslähtöisyys käy ilmi myös lauseesta ”Franz&Sue sind wie ich und du” eli ”Franz&Sue ovat kuten sinä ja minä”.

"Kun moni on tullut ulkomailta, niin olemme tosi avomielisiä. Siten oli helppo itsekin integroitua. Sen lisäksi monella on erilaisia referenssejä ja näkemyksiä arkkitehtuurista. Siitä syntyy tosi hyvää ilmapiiri."

Arkkitehtuuri Itävallassa

Arkkitehtuuri Itävallassa

Itävaltalainen arkkitehtuuri eroaa ainakin silmämääräisesti Suomen arkkitehtuurista.

"Itävallan arkkitehtuuriin verrattuna Suomessa on muodot ovat lennokkaita ja kokeilevampia. Kattomaisema on hyvin vaihtelevaa. Sen lisäksi Suomen arkkitehtuuri ja julkisivut ovat mielestäni hyvin avoimia. Avoimuus näkyy esimerkiksi siinä, että koulujen pihat ovat Suomessa myös iltaisin kaikille avoimia. Itävallassa ne rajataan usein aidoilla", Suvi pohtii.

Arkkitehtuuri Itävallassa eroaa myös maan sisäisesti yhdeksän osavaltion välillä. Wienissä esimerkiksi tehdään erilaista arkkitehtuuria kuin Länsi-Itävallassa. Esimerkkinä Suvi kertoi, että Wienissä ei juurikaan näy puurakentamista eikä tiiliä, mutta Länsi-Itävallassa on paljon puisia rakennuksia.

Varsinkin Wienin kaupunki kasvaa hyvin nopeasti, ja asuinrakennuksia tarvitaan siten koko ajan lisää. Asuinrakennuksen ison rakennusmäärän seurauksena lähes jokaisella wieniläisellä arkkitehtitoimistolla on asuinrakennusprojekteja, ja niitä on koko ajan käynnissä. Rakenteella on varsinkin paljon vuokrataloja.

"Se toimii eri tavalla kuin Suomessa, niin kyllähän näitä sitten ehkä tehdään myös pienemmällä rahalla. Kaupunki tukee rakennuttajien järjestämiä kilpailuja. Rakennuttajien ja arkkitehtien pitää kilpauluissa löytää ratkaisu, jolla tietynlaisen asunnon saa tietynlaiseen hintaan. Asuntojen hinnat ja koot ovat kaupungin määrittelemiä ja niillä on vaikutus markkinahintoihinkin. Koska rakentamisen kulut ovat nyt korkeampia kuin aikaisemmin, asunnot ovat nykyään pienempiä, ja niiden laatu sen vuoksi joskus kärsii", Suvi arvioi.

Hänen mukaansa vuokra-asuntorakennusten tiukempi budjetti näkyy muun muassa niissä käytetyissä julkisivumateriaaleissa.

Projekteja Salzburgissa ja Linzissä

Haastattelun aikoihin Suvilla oli kaksi projektia työn alla, joissa arkkitehtuurikilpailun toinen vaihe oli menossa. Toinen niistä on pieni koulu Siezenheimissä Salzburgin lähellä. Projektin kokonaisuuteen kuului 10 luokkahuoneiden lisäksi urheilusali, ruokala, juhlatila sekä koulun yhteydessä toimiva paikallinen kansanmusiikkikoulu.

"Toinen työstämäni projekti on aivan eri mittakaavan projekti kuin Siezenheimin 5.000 mÇ kaksikerroksinen peruskoulurakennus. Linziin suunnittelussa oleva Post City on hyvin mielenkiintoinen ja tähän mennessä suurin tekemäni projekti", Suvi kertoo.

Post City Linz suunnitellaan vanhalle postialueelle Linzin päärautatieaseman viereen. Kyseessä on yhteensä noin 150 000 maanpäällisen bruttokerrosneliöiden Mixed use -projekti, johon kuuluu kaupallisten tilojen, liiketilojen ja toimistojen lisäksi kansainvälinen bussiterminaali sekä erilaisia asumisrakennuksia, kuten täysihoitola, palvelutalo, hotelli ja hostelli.

Oppimiskeskus Leobenissa

Viime kesä oli Suville voittoisa, kun hän voitti kaksi arkkitehtuurikilpailua. Ensimmäisen voiton hän vei kaksivaiheisesta kisasta, jossa hän suunnitteli viisi uutta rakennusta Leobenissa sijaitsevan Montanuniversität-yliopiston laajennukseksi.

Montanuniversität-yliopiston laajennus tarjoaa paljon avointa oppimistilaa. Kuva: Franz&Sue

Montanuniversität on erikoistuneen tutkimus- ja koulutusalansa ansiosta yksi maailman johtavista yliopistoista. Hyvin modernilla kampuksella opiskelee noin 4 000 opiskelija koko maailmasta. Se sijoittuu vuori- ja jokimaisemaan, ja osa sen rakennuksista on historiallisia jo noin 1870-luvulla rakennettuja.

Yliopiston on tarkoitus kasvaa jatkuvasti tulevien 30 vuoden ajan. Franz&Sue toteuttaa viidestä uudesta rakennuksesta kaksi – kirjastorakennuksen ja luentosalioppimiskeskuksen. Oppimiskeskuksessa on kolme isoa luentosalia yhteensä noin 1 000 opiskelijalle, sekä vapaata oppimistilaa. Rakennuksen kristallinen muoto antaa sille ainutlaatuisen ilmeen, joka viittaa myös yliopiston painopisteeseen.

Montanuniversität-yliopiston laajennus leikkauksessa.

Leobenin oppimiskeskuksen aksonometria.

Oppimiskeskuksen vastapäätä sijaitsevaan kirjastorakennukseen suunnitellaan itse kirjaston lisäksi myös ruokalaa. Rakennusten väliin suunnitteilla on viheralue, joka tekee kampusalueesta puistomaisen. Tärkeä osa Franz&Suen suunnittelemia rakennuksia ovat tilat, jotka antavat opiskelijoille tilaa tapaamisiin ja esityksiin sekä myös keskittymiseen ja rentoutumiseen, sillä ne ovat tärkeä osa laadukkaita tutkimuksia ja koulutusta.

Grazin anatomia-rakennus

Toinen Suvin viime kesänä voittama projekti on samalla hänen lempiprojektiaan. Kyseessä oli Suvin mielestä vähän erikoinen projekti, sillä hänen piti suunnitella Grazissa sijaitsevaan sairaala-alueeseen lisärakennus vanhan rakennuksen yhteyteen. Rakennuksen kokonaisuuteen kuului oppimistilan ja laboratorioiden lisäksi myös ruumishuone, sillä lisärakennus oli tarkoitettu anatomian tiedekunnalle.

Grazin sairaala-alueelle suunniteltu rakennus anatomian tiedekunnalle on erikoisuudellaan Suvi Repon lempiprojekti.

"Se oli kyllä erikoinen rakennus. Siinä piti jotenkin ajatella, että kun ne opiskelijat, jotka opiskelevat, että heillä on avointa oppimistilaa, mutta sitten toisella puolella on taas ne ruumiit. Piti siis miettiä, miten ruumiiden logistiikkaa kerroksesta ja tilasta toiseen ja opiskelijoiden kulkureittejä suunnittelee, jotta ruumiille olisi sellainen suljetumpi puoli, jossa ne saavat ansaitsemansa kunnioituksen, vaikka ne ovat samassa rakennuksessa monien laboratorioiden ja luentosalin ja avointen oppimistilojen kanssa. Niiden lisäksi rakennusten kokonaisuuden suunnittelussa piti huomioida myös leikkauspöytien sijaintia sekä ruumiiden kuljetus", Suvi kertoo projektin haasteellisuudesta.

Anatomian tiedekunnan uuden rakennuksen leikkaus.

Sairaala-alueen lisärakennuksen pohjakerroksen pohjapiirustus.

Projektin suunnittelua helpotti Suvin mukaan se, että idea oli alusta asti selkeä ja se on mennyt johdonmukaisesti eteenpäin.

Projekti oli hänen mielestään haasteellisuudestaan ja erilaisista säännöksistään huolimatta kiva tehdä. Arkkitehtuurikilpailun voittamisen jälkeen Franz&Suen tiimit jatkoivat projektin suunnittelua, ja se on nyt jo täydessä vauhdissa.

Kansallismuseon laajennus Ulriika

Tänä vuonna Suvi osallistui Itävallasta käsin ensimmäistä kertaa myös suomalaiseen arkkitehtuurikilpailuun. Tässä projektissa hänen suomalaisuudestaan oli hyötyä, sillä suunnittelussa oli vuonna 1916 avautuneen Helsingin kansallismuseon laajennus.

"Olihan se ihan erilaista pystyä esimerkiksi lukemaan tehtävänanto suomeksi, kun se on yleensä aina saksaksi. Sen lisäksi tiesin ehkä jotain asioita kerrankin enemmän, kuin muut täällä. Oli esimerkiksi hyvä tietää suomalaisuudesta, kun oli kuitenkin kansallismuseo kyseessä."

Projektin yhtenä haasteena Suvi näki sen, että kisatiimi ei ollut aikaisemmin suunnitellut museoita. Kun kyseessä oli ensimmäinen museo, he joutuivatkin miettimään ja keskustelemaan tavallista enemmän. Toisena haasteena oli projektissa käytetty kieli, sillä Suvi luki tehtävänannot suomeksi, muut englanniksi ja työkielenä oli kuitenkin saksa.

Kansallismuseon laajennuksen tehtävänanto oli hyvin avoin, ja siten kisan ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneet työt (yhteensä 179) olivat Suvin mukaan keskenään hyvin erilaisia. Finalistien ehdotukset olivat kaikki myös eri lähestymistavalla tehtyjä. Kisan järjestäjien vaatimuksena oli muun muassa, että lähes nykyisen museorakennuksen kokoisen uudisrakennuksen pitää toimia omana kokonaisuutena, vaikka se onkin osa Kansallismuseota. Lisäksi annettiin teknisiä ja kulkuyhteyksellisiä vaatimuksia. Osa laajennuksesta on tarkoitus rakentaa maan alle.

Suvin ja hänen tiiminsä ehdotuksessa on käytetty paljon puuta ja lasia, jotta rakennus olisi monesta suunnasta helposti lähestyttävä. He yrittivät jättää museon puiston mahdollisimman koskemattomaksi, koska he eivät halunneet tehdä suuria muokkauksia maisemaan. Ehdotuksessa on siten käytetty pehmeitä muotoja ja kevyitä rakenteita.

Ulriika-ehdotuksessa on käytetty paljon puuta ja lasia.

"Me halusimme kunnioittaa vanhaa museota, joka edustaa suomalaisen nationalismin ja arkkitehtuurin syntyä. Siksi halusimme pitää meidän rakennuksen vähän erillään siitä, emmekä rakenna sitä suoraan vanhaan museorakennukseen kiinni. Myös puisto oli meille tärkeä. Emme halunneet tehdä siihen isoja muutoksia, joten jätimme myös Mannerheimintiellä olevat puut paikoilleen. Näiden ajatusten pohjalta yritimme suunnitella olemassa olevaan puistoon kevyttä paviljonkimaista ratkaisua, emmekä mitään liian isoa tai raskasta rakennusta."

Kansallismuseon kunnioitus käy ilmi myös Suvin projektille annetusta nimestä: Ulriika. Alkuperäinen Kansallismuseo suunniteltiin 1900-luvun alussa, ja voittajaehdotuksen nimi oli Ruotsin silloisen kuninkaan mukaisesti Kaarle 12. Ulriika oli Kaarlen sisko ja seuraava hallitsija. Vanha ja uusi nimi olisivat siten luoneet veli-sisko-asetelman.

ARCHICADillä alusta loppuun

Suvi on käyttänyt ARCHICADiä ihan opiskelunsa alusta asti ja koko uransa ajan. Hän Ulriika-ehdotuksessa on käytetty paljon puuta ja lasia. aloitti sen käytön vuonna 2008 käymällä ARCHICAD-kurssin Tampereen yliopistossa. Tämän jälkeen hän tekikin valtaosan kouluprojekteistaan ARCHICADillä. Tarvetta muiden työkalujen käyttöön ei ole, sillä ARCHICADillä saa Suvin mukaan tehtyä kaiken tarvittavan, ja se muokkautuu moneen.

"Voin tehdä projektit alusta loppuun ARCHICADillä. Sillä voi nopeasti tehdä luonnokset ja sitten esitellä niitä. Myös taiton voin tehdä ARCHICADissä. Emme käytä erikseen mitään taitto-ohjelmia, vaan käytämme ARCHICADiä alusta loppuun. Se on kyllä hyvä."

Suvi ja hänen kisatiiminsä käyttävät ARCHICADiä eri tavalla kuin toteutustiimi. Ohjelmistolla pääsee Suvin mukaan syvälle kaikkeen. Käytössä on myös ARCHICADin tiimityöominaisuus, sillä tiimityö on hyvin tärkeää Franz&Suen päivittäisessä työskentelyssä.

Author image

About Nina Hedberg

Nina Hedberg is a Marketing Specialist at M.A.D. She is in charge of the layout of the ArchiMAD and ArchiMAG magazines and the publication of new articles on NordicBIM.com. Nina has a M.Sc. in Business Administration and Economics from the Turku School of Economics.
  • Finland