Articles

Aalto-yliopiston kehittyvä kampus luo synergiaa

Verstas Arkkitehtien Väre-niminen ehdotus voitti Campus 2015 -arkkitehtuurikilpailun, joka käsitti Aalto-yliopiston Otaniemen-kampuksen laajennuksen. Verstas loi uuden aukion Alvar Aallon suunnittelemaan Otaniemen sydämeen, jossa alkuperäisen kampuksen keskeiset rakennukset ja uudet laajennukset muodostavat alueelle uuden kohtauspaikan.

Aalto-yliopiston uusi kampusalue koostuu Väreen, Kauppakorkeakoulun ja A Blocin korttelikokonaisuudesta.

Väreen pääsisäänkäynti. Kuva: Verstas Arkkitehdit

”Kampusalue on monien osapuolten yhteinen projekti, mikä toi omat haasteensa ja mausteensa. Huomasimme heti, miten tärkeä alue on monille”, kertoo Väreen pääsuunnittelija Jussi Palva Verstas Arkkitehdeilta. Aallon suunnittelemat merkkiteokset, teknillinen korkeakoulu ja pääkirjasto, sijaitsevat aivan vieressä. Väreen uusi rakennus suunniteltiin kohtaan, jossa Aallon piirustuksissa oli ”sievä käytävä”, mutta paikkaan olikin muodostunut vilkkaasti liikennöity risteys.

”Pääajatuksena oli saada alue jalostettua siten, että siellä olisi kaikki, mitä tarvitaan. Halusimme myös säilyttää alkuperäistä Aallon ajatusta ja tunnelmaa. Mietimme paljon, miten uudet ja vanhat alueet saadaan liitettyä toisiinsa sopivan kokoisella aukiolla. Aukion tulisi olla tarpeeksi pieni, jotta vuorovaikutus ihmisten ja ympäristön välillä toimisi. Vuorovaikutuksen pitäisi myös olla hienovaraista, jotteivät Aallon teokset vieressä kärsi. Otimme tämän positiivisena haasteena. Palkitsevaa on ollut muiden tekijöiden palaute. Myös avajaisten jälkeen lämpimänä kesäiltana aukiolta kantautunut puheensorina kertoi minulle, että aukio oli täyttänyt tehtävänsä.”

Kampusalueen suunnitelmat tarkentuivat kilpailun jälkeen, mutta perusidea modulaarisesta oliosta ei muuttunut rakennusaikana. Kilpailuehdotusta suunnittelivat Verstaan perustajat Jussi ja Riina Palva, Väinö Nikkilä sekä Ilkka Salminen. Kampusalue oli entuudestaan tuttu Verstaan suunnittelijoille, jotka ovat opiskelleet ja jotkut asuneetkin Otaniemessa. Tienoon hyvät ja huonot puolet olivat tiedossa jo etukäteen.

Väreen modulaarinen suunnitelma. Kuva: Verstas Arkkitehdit

Suunnitelman ydin oli modulaarinen olio, joka ei rakentamisen aikana muuttunut kuin yksityiskohdiltaan. Rakennusvolyymit ovat tarkentuneet, ja jokin moduuli voi olla korkeampi tai matalampi kuin alun perin oli mietitty. Mikko Rossi toimi projektipäällikkönä rakennusvaiheessa ja piti koko rakentamisen ajan Verstas Arkkitehdit hyvin mukana prosessissa.

”Skissiä ja kynää käytettiin paljon, kun pyöriteltiin mittakaavaa ja pohdittiin, miten Aallon rakennusten mittakaava siirtyy erinäköiseen rakennukseen ja miten siitä saadaan erityinen, vaikka se lainaa niin paljon vanhasta. Valtavasta yli 40 000 kerrosneliömetrin koostaan huolimatta rakennuksen pitäisi tuntua käyttäjästä sopivan kokoiselta – ei liian pieneltä eikä liian suurelta. Teimme paljon konseptitason kehitystä, ja asioita pyöriteltiin ymmärrettävään muotoon. Halusimme, että Väreessä kulkijalla on rakennuksen kartta mielessään, ja että ollaan juuri sopivan kokoisten asioiden äärellä.”

Suunnittelun työkaluina Verstaalla käytettiin aluksi kynää, skissiä ja AutoCADiä, mutta heti kilpailuvaiheessa suunnitelmat vietiin ArchiCADiin, mallinnuksen ja tietomallin takia. Muut suunnittelijat ovat hyödyntäneet tietomallia myöhemmin omissa suunnitelmissaan.

Muutoksen kuhinaa

Uuteen rakennukseen muutettaessa on aina asennoiduttuva muutokseen. Väreessä on huomioitavaa, että tilankäyttöä on tehostettu, sillä tyhjiä saleja ei haluta. Siksi käytössä on muun muassa tilavarausjärjestelmä. Samalla suunnittelussa on panostettu siihen, että Väreessä on tiloja ihmisten luontevalle kohtaamiselle sekä harjoitustöille ja taiteelle.

”Kohtaamispaikkoja on enemmän, ja ihmiset ovat jo kertoneet tavanneensa enemmän kollegoja viikkojen aikana kuin ennen koko vuonna. Entisessä Taideteollisessa korkeakoulussa jokainen osasto oli omassa kerroksessaan, ja jos haluttiin tehdä yhteistyötä, piti lähteä kylään eri kerroksiin. Nyt Väreessä kaikki pajat ovat sijoitettu ensimmäiseen kerrokseen, luentosalit aukiotasolle, studiot toiseen kerrokseen ja tutkijat ylimpään kerrokseen. Tilojen yksityisyys lisääntyy ylöspäin kivuttaessa.”

Väreen pääaula. Kuva: Verstas Arkkitehdit

”Mielenkiinnolla odotan myös yhteiskunnallisella tasolla tulevaisuutta, sillä me olemme nyt saaneet Kauppakorkeakoulun ja taidealat samaan tilaan. Nämä alat ovat ennen olleet erillään toisistaan, eikä niiden pitäisi olla. Odotan synergiaa ja positiivisia vaikutuksia.”

Tähtäimessä parempi elinympäristö

Verstaan alkuaikoina työhuoneella olivat vain perustajajäsenet: Jussi ja Riina Palva, Väinö Nikkilä ja Ilkka Salminen. He suunnittelivat pienempiä kohteita, mutta tekivät suurella intohimolla kilpailuja vapaa-aikanaan. Vuonna 2006 saavutetun ensimmäisen kilpailuvoittonsa, Espoon Kirkkojärven koulun, myötä harrastuksesta tuli työ. Pian sen jälkeen Verstas Arkkitehdeille palkattiin ensimmäinen työntekijä, Jari Saajo. Porukka on vähitellen kasvanut, ja nyt työntekijöitä on jo 35.

Verstas Arkkitehdit vierailivat uudessa kauppakorkeakoulussa. Kuva: Verstas Arkkitehdit.

”Meillä on tällä hetkellä paljon töitä, mutta suunnittelemme ihan samoista lähtökohdista kuin Verstaan alkuaikoina. Erilaiset yhteiskunnalliset trendit vaihtelevat, mutta meidän arvojemme ja intohimomme taustalla on halu parantaa ympäristöä. Haluamme tehdä parempia paikkoja kaikille, mikä leimaa myös muuta tekemistämme, kuten vuorovaikutusta toimistolla. Kun me kaikki ideoimme yhdessä, ei ole väliä, kenen suusta mikäkin idea putkahtaa. Olemme samanarvoisia, ja meillä on yhteinen tähtäin. Verstaalla on ollut ilo saada töihin todella eteviä suunnittelijoita, ja yrityksen perusta on keskinäinen kunnioitus."

Tapiolan kulttuurikeskus - Uusikuu

Verstas Arkkitehtien viimeisin kilpailuvoitto on Espoon Tapiolan kulttuurikeskuksen ja -aukion suunnittelukilpailun voitto, ehdotuksella Uusikuu. Voitto tuli yhteenliittymälle, johon kuuluvat Verstas Arkkitehtien lisäksi Arkkitehdit Mustonen Oy ja LOCI maisema-arkkitehdit Oy.

Tapiolan kulttuuriaukio. Kuva: Verstas Arkkitehdit

”Kiitos kaikille yhteenliittymän tekijöille, joiden kanssa on päästy aika syvällisesti miettimään Tapiolan puutarhakaupunkia, joka on alueena mielettömän kiinnostava. Se on myös aika herkkä ja iso asia. Usein rakentamisessa vihreät ja pehmeät arvot jyräytyvät kovempien alle. Me olemme vahvistamassa alkuperäistä puutarhakaupunkiajattelua, josta on vuosikymmenten aikana tehty Tapiolassa irtiottoja. Avasimme Arto Sipisen hienoa kulttuurikeskusta sen verran, että saimme sen käymään vuoropuhelua ulkotilojen kanssa. Ulkotilojen parantamiseen keskityttiin kokonaisvaltaisesti. Paikka muuttuu vehreämmäksi, autot lähtevät pois, ja kulttuuriaukiosta tulee ihmisille juuri sopivan kokoinen elää ja viettää vapaaaikaa."

CAMPUS 2015

Jussi Palva, pääsuunnittelija
Väinö Nikkilä, johtava arkkitehti
Riina Palva, johtava arkkitehti
Ilkka Salminen, johtava arkkitehti
Mikko Rossi, projektipäällikkö

Vastaavat arkkitehdit:
Sari Kukkasniemi, Anna Björn, Kari Holopainen, Saara Kantele, Milla Parkkali, Miguel Pereira, Pekka Salminen, Soile Heikkinen (maisema-arkkitehti), Tero Hirvonen (sisustusarkkitehti)

Työryhmä:
Aapo Airas, Pasi Piironen, Johanna Mustonen, Juhani Suikki, Arto Ollila, Aino Airas, Lauri Salo, Otto Autio, Arto Ollila, Jukka Kangasniemi, Ville Nurkka ,Teemu Pirinen, Heidi Antikainen, Anna Puisto, Aleksi Räihä, Katri Salonen, Erik Huhtamies, Anna Juhola, Maiju Suomi, Anniina Taivainen, Tuulikki Tanska, Ilkka Törmä, Karola Sahi (sisustusarkkitehti), Pyry Kantonen, Emma Kuokka, Oksana Lebedeva

Verstas Arkkitehtien kilpailuvoitot

Tapiolan kulttuurikeskus ja Kulttuuriaukion ympäristö, Espoo, 2019
Tapiolan Satakielenrinne, Espoo, 2017
Arabia 135 – tehdaskorttelin kehittäminen, Helsinki, 2016
Lapin keskussairaala, Rovaniemi, 2015
Campus 2015 – Aalto-yliopiston Otaniemen ydinkampus, Espoo, 2013

Author image

About Eeva Vierros

Eeva Vierros is a Digital Marketing Designer at M.A.D. She has a background in Communications and Photography and a Master of Arts degree in Photography from the Aalto University of Industrial Arts. She has an eye for fine photos and pictures and she can easily find new perspectives on things. She is enthusiastic about photography, photojournalism, art, news and technology.
  • Finland